The Anarchy; Englannin kuningashuoneen sisällissota ja feudalisen järjestelmän haasteet
Vuoden 1135 Englantia ravisutti tapahtuma, joka tunnetaan nimellä “Anarchy”, suomeksi “Kaaos”. Tämä neljän vuoden mittainen sisällissota syntyi kruununperimyksen kiistasta kuningas Henrik I:n kuoltua. Henrikillä oli vain yksi laillinen poika, Vilhelm Adelinin, joka oli kuitenkin kuollut nuorena. Tämän vuoksi hän nimitti perijäkseen tyttärensä Matildaa.
Tämä ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia. Matildan serkku, Stefan Bloislainen, vaati kruunua itselleen ja hyökkäsi Englantiin tuellaan vahvoista normadialaisista aateliluokasta. Näin alkoi verinen kamppailu valtasta, joka jakoi maan kahteen leiriin ja heikensi Englannin asemaa Euroopassa.
Anarchy oli merkittävä tapahtuma useasta syystä. Ensinnäkin se paljasti haurauden feudalisen järjestelmän Englannissa. Kuninkaallisella vallalla ei ollut vahvaa tukea, ja aateliset sukujen johtajat nousivat kapinaan omien etujensa mukaisesti. Toiseksi Anarchy johti vakavaan taloudelliseen ja sosiaaliseen epävakauteen. Sodankäynti tuhosi maatalousalueita ja kauppaa katkesi, mikä lisäsi kansalaisten kärsimistä.
Sisällissodan syyt: Perimysriidat ja Aateliston Ambition:
| Syy | Selitys |
|---|---|
| Henrik I:n tyttären Matilda | Matilda oli kuningas Henrik I:n ainoa laillinen perijä, mutta hän ei ollut miehiä. |
| Stefan Bloislainen | Stefan oli kuningas Henrik I:n serkku ja hänellä oli vahva kannatus normadialaisten aatelisten keskuudessa. |
Anarchyn seuraukset:
- Kuninkaan vallan heikkeneminen: Anarchy osoitti, että Englannin kuninkaan valta ei ollut yhtä vahva kuin mitä se oli nähtävissä olleen.
- Aateliston vahvistuminen: Sisällissota antoi aatelistolle mahdollisuuden kerätä lisää maata ja valtaa.
- Sosialinen epävakausi: Anarchy johti levottomuuksiin, ryöstöihin ja väkivaltaan.
Lontoon piiritys ja Matildan tappio:
Sisällissodan tärkeimpiä tapahtumia oli Lontoon piiritys vuonna 1141. Stefan Bloislainen hyökkäsi Lontooseen ja sai sen haltuunsa, mutta Matilda jatkoi vastarintaa. Hän sai tukea vahvalta Normandian herrasta Robert de Gloucesterista, mutta lopulta hän joutui taipumaan Stefanille.
Matildan tappio ei merkitsnyt konfliktien loppua. Anarkya jatkuisi vielä neljä vuotta ja Englantia ravitsisivat sisäiset taistelut ja vallankumouksen pyrkimykset.
Anarchyn lopun merkit:
Vuonna 1153 Stefan Bloislainen kuoli ja kruunu siirtyi nuorelle Henrik II:lle, Matildaa ja Stefanin tytärtä. Henrik oli vahva ja kyvykäs hallitsija, joka onnistui palauttamaan järjestyksen Englantiin.
Hän teki sopimuksen aatelisten kanssa ja vahvisti kuninkaallisen vallan.
Anarchy oli dramaattinen jakso Englannin historiassa. Se osoitti feudalisen järjestelmän heikkoudet ja loi pohjan vahvemman monarkian syntymiselle.
Yhteenveto:
- Anarchy (1135-1153) oli neljä vuotta kestänyt sisällissota Englannissa, joka syntyi kruununperimysriidasta.
- Stefan Bloislainen voitti Matildan ja hallitsi Englantia vuosina 1135-1154.
- Sisällissodan seurauksena kuningasvalta heikkeni ja aatelisto vahvistui.
Anarchy oli kaoottinen ja verinen aika, mutta se oli myös tärkeä käännekohta Englannin historiassa. Se johti lopulta vahvemman monarkian syntymiseen ja loi perustan myöhemmille poliittisille muutoksille.